Virtuaaligalleria

Kuvanveistäjä Alpo Sailon haaveena oli rakentaa Kalevalatalo, mahtipontinen oodi Kalevalalle ja kansanrunoudelle, karelianismin pyhäkkö.

Valtavan rakennuksen oli tarkoitus tarjota sija tutkimustoiminnalle, kirjastolle, käsikirjoitusten arkistolle, museolle, näyttelytiloille, jopa krypta, jonne olisi haudattu suomalaisia suurmiehiä. Hautaholvien esikuvina olivat Rooman ja Pariisin Pantheon-kirkot.

Kalevalasta ammentava taide oli suunnitelmissa keskeistä, näkyvästi tilaa suunniteltiin annettavan Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisille freskoille. Rakennuksen ydin olisi ollut runonlaulajasali, jonka täyttäisivät veistokset Kalevalan runojen laulajista.

Kalevalatalo jäi rakentamatta. Erityisesti taidemaalari Akseli Gallen-Kallela kääntyi talohankkeen vastustajaksi pian Saarisen piirustusten valmistuttua 1921. Suunnitelma oli ”edennyt liian kauaksi muinaisuuden tunnusta” ja siitä puuttui Kalevalan henki. Suunnitelma oli Gallen-Kallelan mielestä ”epäkansallismielinen”. Mahdollisesti Gallen-Kallela pelkäsi hankkeen kilpailevan rahoituksesta oman suurhankkeensa eli Suur-Kalevalan kanssa.

Rahaa siis uupui ja rahoituksesta kisasi Turkuun haviteltu yliopisto. Tutkijakammioihin ei näyttänyt olevan tulijoita ja taiteilijatkin viihtyivät omissa ateljeissaan. Kalevalaseurassakaan ei oltu yksimielisiä talon tarpeellisuudesta. Pian seuran johtokunnan enemmistö kääntyi kallista hanketta vastaan.

KOHTI VIRTUAALIGALLERIAA

Virtuaalisen Kalevalatalon keskeinen idea on luoda eläväksi Alpo Sailon ajatus Kalevalatalosta ja sen runolaulajasalista. Hän oli hankkeen alullepanija ja sen puolestapuhuja elämänsä loppuun saakka. Alpo Sailon kuoltua 1955 Kalevalatalosäätiö jatkoi toimintaansa Nina Sailon vetämänä.

”Suomalaisen myyttisen historian pyhättö” Kalevalatalo jäi siis aikoinaan rakentamatta. Nyt Alpo Sailon vuonna 1940 perustama Kalevalatalosäätiö suunnittelee sen toteuttamista virtuaalisesti. Näin Alpo ja Nina Sailon unelma Kalevalatalosta toteutuisi nykytekniikan keinoin kulttuuritekona, jonka tulos olisi kenen tahansa vierailtavissa missä päin maailmaa tahansa.

Suunnitelmissa on aloittaa työ runolaulajasalista. Alpo Sailon hahmotteleman runolaulajasalin pienoismalli on säilynyt ja sen virtuaalisen mallintamisen avulla voidaan saada esiin kuvanveistäjän näkemys salista. Veistokset, jotka hän tarkoitti runolaulajasaliin, ovat olemassa ja käytettävissä.

Samassa virtuaalitodellisuudessa on mahdollisuus myös tuoda esille Alpon ja Ninan muuta suomalaiseen kulttuuriin ja Kalevalaan liittyvää tuotantoa.