KALEVALATALOSÄÄTIÖ

Kalevalatalo -hanketta edistämään luotiin heinäkuussa 1911 Kalevalasääde, jonka perustavassa kokouksessa olivat läsnä kuvanveistäjä Alpo Sailo, taiteilija Akseli Gallen-Kallela, senaattori E. N. Setälä, kansanrunouden tutkija Väinö Salminen ja hammaslääketieteen professori Matti Äyräpää.

Kalevalasääteestä muodostui vuonna 1919 nykyinen Kalevalaseura. Seuran toimikunnassa Kalevalatalo -asiaa ajoivat Gallen-Kallela, Sailo, Setälä, säveltäjä Robert Kajanus, kuvanveistäjä Emil Wikström ja kansantieteilijä U. T. Sirelius. Setälä laati seuran säännöt, joiden ensimmäinen pykälä koski Kalevalataloa.

SÄÄTIÖ YLLÄPITÄMÄÄN UNELMAA

Suunnitelmat Kalevalatalon pystyttämiseksi eivät koskaan toteutuneet. Hanke kaatui monien tekijöiden summana. Alpo Sailo ei enää uskonut asian edistyvän Kalevalaseuran kautta ja niinpä hän perusti vuonna 1950 Kalevalatalosäätiön, jonka tehtäväksi tuli ”rakentaa Kalevalatalo Kalevalaisen kulttuurin keskukseksi”.

Alpo Sailon kuoltua vuonna 1955 hänen puolisonsa Nina Sailo jatkoi luomistyötään ja Kalevalatalosäätion toimintaa kuolemaansa vuonna 1998 saakka.

Alpo ja Nina Sailon lapset ja lapsenlapset ovat pitäneet yllä Kalevalatalosäätiön toimintaa vuosien aikana eri tavoin.

Tällä hetkellä ajankohtaisena tavoitteena on luoda virtuaalinen Kalevalatalo, joka toisi aikansa suurten taiteilijoiden haaveena olleen Kalevalatalon kaikkien ulottuville modernilla tavalla, digitaalisesti virtuaaligalleriana, jolloin katselija voisi sohvaltaan käsin liikkua runolaulajasalissa.

Kuvaaja Vilho Uomala, Sailojen perhealbumi