ELÄMÄ

Alpo Sailo syntyi Hämeenlinnassa maanmittausinsinööri Henrik Albin Enlundin ja Christina Muhrin perheeseen. Vanhemmat olivat lähtöisin Raumalta. Ruotsinkielisen kodin kasvatti oli alun perin nimeltään Albin Enlund. Nimi vaihtui Albin Enlundista Alpo Sailoksi vuonna 1902 osana halua olla täydellisesti suomalainen. Sailo oli käsityöläissukua, isän puolella oli sorvareita ja äidin puolella pitsinnyplääjiä. Kiinnostus taiteeseen heräsi jo kotona.

Alpo Sailo opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisuuskoulussa ohjaajanaan Johan Friedl ja sittemmin Firenzen kuvataideakatemiassa ja Budapestissa Frans Josefin Kuvanveiston mestarikoulussa 1902-1903. Italiaan hän lähti 1901, mutta ei viihtynyt siellä pitkään.

Sailo matkasi Roomaan 1914, stipendiaattina Viroon 1922, uudelleen Unkariin 1923-1924 ja lukuisia kertoja Karjalaan. Vermlannissa hän oleskeli perheineen 1951-1953, jossa kuvasi alueella eläneitä metsäsuomalaisia.

Tärkein opettaja hänelle kuitenkin oli Akseli Gallen-Kallela, jonka johdolla hän opiskeli talven 1900-1901 Ruoveden Kalelassa. Opetus oli hyvin käytännönläheistä piirustamista ja muovailemista. Ennen muuta Gallen-Kallela halusi avata oppilaidensa silmät. Sitä varten juostiin välillä jäälle makaamaan ja katselemaan tähtiä.

Gallen-Kallela vaikutti merkittävästi Sailon uraan kuvanveistäjänä ja siihen, että Sailo kiinnostui Kalevalasta ja Karjalasta.

Mestari-oppilas-suhde muuttui ajan saatossa ystävyydeksi, joka kesti aina tuonelan porteille saakka. Taiteen tekemisen ohella Sailoa ja Gallen-Kallelaa yhdisti Kalevalaseura, jonka perustamisessa heillä oli keskeinen rooli vuonna 1911. Seuran päätavoitteeksi muodostui Kalevalatalon aikaansaaminen.

Alpo Sailo oli vuosina 1906-1938 avioliitossa laulajatar Helga Eleonora Lindströmin kanssa. Helga oli syntynyt 22. syyskuuta 1885 Turussa ja kuoli 6. joulukuuta 1954 Espoossa. Perheessä oli neljä lasta (Monna-Liisa Elonora, jonka syntymäaika ei ole tiedossa, Hilkka-Liisa, joka kuoli noin 2-vuotiaana, Merike Christina 1911-2003 ja Carl Jyrki 1913-1980).

Alpo Sailon toinen vaimo kuvanveistäjä Nina Sailo oli syntynyt Pietarissa 26. heinäkuuta 1906. Nina oli viipurinsaksalaista Stünkeleiden sukua. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Albert Stünkel ja Nina Meissner.

Nina Sailo aloitti taideopintonsa Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa vuosina 1921-1924 ja täydensi sitten opintojaan muun muassa Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (sittemmin Kuvataideakatemia, myöhemmin Ateneum) Helsingissä 1925 ja Technical School of Artissa Lontoossa 1930-1931.

Vuonna 1932 Nina Stünkelistä tuli Alpo Sailon oppilas. Kun kävi ilmi, että Sailo tarvitsi apulaista Sortavalaan tilatun runonlaulajapatsaan tekemiseen, tarjosi Nina apuaan. Näin alkoi vuosia kestänyt ammatillinen kumppanuus ja työtoveruus. Alpo ja Nina avioituivat vuonna 1938 ja saivat yhdessä neljä lasta (Nina Anni 1939, Pertti Alpo 1940, Seppo Ilari Alpo 1942 ja Árpád Alpo 1947).

Nina Sailo, runolaulajien ja kansanihmisten kuvaaja, teki uransa aikana useita runolaulajien etsintämatkoja Karjalaan miehensä Alpo Sailon kanssa. Hän teki useita teoksia, joissa oli kytkentä karjalaiseen tai kalevalaiseen teemaan.

Nina eli vielä pitkän elämän leskenä miehensä kuoltua vuonna 1955. Hän jatkoi työskentelyään ja valmisti pienempiä patsaita varainkeruita varten, muun muassa sotainvalideille ja Lotta Svärdille (patsaat Tuusulassa, Lappeenrannassa ja Turussa), sekä teki useita mitaleja.

Viimeiset vuotensa Nina työskenteli ja asui Kirkkonummella sijaitsevassa ateljeessaan, jonka hänen nuorin poikansa Árpád oli suunnitellut yhteistyössä Erick Pollockin kanssa. Nina Sailo kuoli Kirkkonummella 15. marraskuuta 92-vuotiaana.