Etsimme opiskelijaa,

joka olisi kiinnostunut Alpo ja/tai Nina Sailon taiteesta ja innostuisi tekemään siitä opinnäytetyön.

Kumpaakaan taiteilijaa ei ole juuri tutkittu ja kaikenkokoinen perustutkimus olisi hyvin tervetullutta.

Alpo (1877–1955) ja Nina (o.s. Stünkel 1906–1998) Sailo olivat kuvanveistäjäpariskunta, joka jätti jälkensä karjalaisia runolaulajia tallentaneeseen taiteeseen.
Heidän teoksiaan on esillä eri puolella Suomea ja Venäjän Karjalaa. Alpo Sailon tunnetuin teos on Mannerheimintien varrella oleva Larin Parasken patsas (1949). Helsingissä Kansallismuseon edessä sijaitsee hänen tekemänsä M. A. Castrénin muistopatsasvuodelta 1921. Petri Šemeikka on toiminut mallina Sortavalan runonlaulajain patsaalle (1935). Vuokkiniemellä runolaulaja Miihkali Perttunen katselee pronssiin valettuna tunnetun laulajan ja tarinankertojan Sandra Remsujevan taloa. Patsaan jälkivalos on Joensuussa (1973). Nina Sailon tunnettuja patsaita ovat Lotta-patsaat Tuusulassa, Turussa ja Lappeenrannassa. Eino Leinon patsas (1980) Kajaanissa on pariskunnan yhteistyön tulosta.

Opiskelija saisi Kalevalatalosäätiöltä tuen ja avun tutkimuksen tekemiseen, pääsyn kirjallisten ja suullisten lähteiden äärelle (mahdollisuus haastatella lähisukulaisia) sekä äänitekokoelmaan. Lähdeaineistoa on verrattain paljon, mutta se on pääosin järjestämättä.

Alpo Sailo perusti Kalevalatalosäätiön 1950. Säätiön tehtäväksi tuli ”rakentaa Kalevalatalo Kalevalaisen kulttuurin keskukseksi”.

Lisätietoja antaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Eriikka Sailo eriikka.sailo@gmail.com.